15 elokuuta 2014

MITÄ ILMAPALLO SANOI TOISELLE...


...ilmapallolle.







Olen aina pitänyt kasveista, aivan lapsesta saakka. Edesmennyt mummini oli aikamoinen viherpeukalo ja luulenkin saaneeni innostuksen häneltä. Meitä siis yhdisti rakkaus kasveihin mutta erotuksena mummini sai ne myös pidettyä hengissä ja kukoistavina. Pisimpään hengissä kitkutellut kasvini on anopinkieli, jota en ole saanut tainnutettua, vaikka olen välillä jättänyt kastelut väliin. 

Tällä hetkellä minua kiehtovat kaktukset ja näitä löytyykin meiltä jo muutama yksilö. Aikaisemmat kaktukset ovat mädäntyneet liiallisen kastelun vuoksi, joten täytyy koettaa olla tarkkana veden annon kanssa. Eilisellä kauppareissullani ihailin astetta suurempaa kaktusta, mutta tämä valioyksilö jäi kauppaan kun en aivan heti keksinyt sille sopivaa paikkaa. 

Istuttamamme ulkokasvit (pensaat, perennat sekä puut) voivat hyvin. Takana on sensaatiomainen helleputki ja vettä onkin kulunut paljon kasteluun. Nurmikko jaksaa loistavasti, vaikka sitä on kasteltu vain muutamaan otteeseen kesän aikana. Kasvimaa tuottaa satoa jopa liiankin kanssa, kaikki kypsyvät samanaikaisesti ja tässä joutuu aika marttana keksimään miten kasvit saadaan säilöttyä tulevaan talveen.

Ihanaa elokuista viikonloppua!

Jane

Ei kommentteja: